Kohta on vain ajan kysymys mitä kello on!

Piilovittuilu ja hevon vitussa piilottelu eivät ole aivan sama asia. Vaikkakin niillä saattaa olla syy- ja seuraussuhteensa, ne ovat voiman eri puolilla. Kysynkin nyt, jos vittuilee avoimesti, niin tuoko se tämän hevon vitussa piilottelijan näkösälle?

Keskusteltuani facebookissa hyvän ystäväni kanssa musiikista mieleeni johtui seuraavia asioita. Nämä seuraavat asiat muuten hieman koettelevat ystävyyttämme ja siksi niitä on nyt hieman käsiteltävä. Teksti sinänsä sopinee kaikille.

Laitoin facebookkiin useamman linkin neofolkkia, joka kuulemma flirttailee nationalismin kanssa, hyvä, mutta sen lisäksi se myös tekee ihmisvihasta huoneenlämpöistä ja leppoisaa. Tämän roduttelun pitäisi meille kaikille olla jo tuttua takavuosilta, kun makasimme natsien kanssa - joidenkin mielestä ne väkisinmakasivat meidät. En tiedä, en usko.

Enkä tiedä miksi historiaa enemmän lukeneet eivät tajua, että elämä on "vain" peliä, jossa on tietyt säännöt. Historia toistaa itseään vielä kerran. Ja olisihan helvetin kiva, jos kaikki pelaisivat rehellisesti mitä ikinä se milloinkin ja missäkin tarkoittaa. Hokema: "Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia" on vain hippien huumehouretta. Skandinaviassa on luullakseni päästy hetkittäin lähelle tasa-arvoa, mutta ei samanarvoisuutta. Eikö historia opeta, että eriarvoisuutta on aina ollut ja luulenpa, että aina tulee olemaankin. Tämä on nyt sen pelin, jota aiemmin kehtasin elämäksi kutsua - peruslähtökohta.

Eli jos sudet päästetään irti meidänlaisen lammaslauman keskelle, on kaiketi selvää miten siinä käy. Vai onko?

Länsimainen hölmöllä tavalla ylpeä ihminen ei yleensä opi virheistään ja on aina valmis auttamaan ns vähäosaisia. Vähäosaisten auttaminen on varmasti useimpien mielestä hyvä periaate, myös minun. Mutta nyt tulee se surullinen totuus: Se tuntuu olevan ainoa periaate mikä meillä enää on jäljellä. Se tekee meistä lampaita.

Uskonto on eräs tapa luoda periaatteita, mutta luterilaisuus ei ole uskonto, se on parhaimmillaankin vain löyhä moraalikoodisto, joka meihin on lapsena asennettu. Susilla on uskonto ja uskonnon tuomat periaatteet. Ja uskonto ei todellakaan ole oopiumia kansalle vaan amfetamiinia massoille. Got it?

Eli jos nyt joku haluaa 39-45-toisintoa, niin pitää muistaa, että seuraavissa MM-kisoissa on vähän enemmän osallistujia ja aikaakin saattaa kulua enemmän sääolosuhteista riippumatta. Hyvä asia kuitenkin on se, että jo alkulohkot tulevat olemaan kiinnostavia.

Ja joo, tiedän kyllä, että globaalilla talouseliitillä on näppinsä tässä pelissä, mutta se on toistaiseksi sekundaarinen ongelma. He vain myyvät lippuja tähän globaaliin derbyyn, joita toiset sitten trokaavat ja toiset ostavat.

Mutta musiikistihan mun piti kertoa. Al-Jazeeralta suoraan Maikkarille, pieni loppukevennys siis.

Neofolk on low fat -metallia meille keski-ikäisille kyynisyyttä vastaan taisteleville ja makkaraa syöville äijille. Neofolk pitää (taistelu)linjat kurissa. Ja jos joku haluaa kuitupitoisempaa pureskeltavaa, niin kehoitan tutustumaan Pan Sonicin tuotantoon. Se näkkäri on leivottu metallisorvin jäysteistä ja kun sitä haukkaa, kovemmallakin kaverilla vuotaa ikenet verta. Vähän liian rankkaa minulle siis.

Low fattaan nyt youtubesta Death in Junen biisin Death of the West ja toivon, etteivät sanat tarkoita mitään.

"The're making the last film/they say it's the best/And we all helped make it/it's called the death of the west".

Wikiläikät kuivuvat jo: Ei mitään Humalan Sanaa olis???

Oikeisto on oikeassa ja vasemmisto vasemmassa Herran lahkeessa. Anarkistit ovat tippuri tässä sopassa ja nationalistit koittavat peittää koko komeuden kondomilla. Mutta eihän noin pienissä vehkeissä mikään pysy. Kalukukkarokin on täynnä jenejä, dollareita, euroja ja wikiläikkiä.

No niin, asiaan. Ei mitään globaalia eliittiä ole olemassakaan. En minä ainakaan ole sitä missään nähnyt. Olisi se kai joskus poikennut Tiniksessä ja tarjonnut bissen. Eikä sitä näkynyt 90-luvulla TVO:n takahuoneessakaan tarjoamassa kaljaa. Pihi ja näkymätön heppu siis. Jos se nyt on olemassa.

Jo 1600-luvulla rationalistit maalasivat piruja ja jumalia seinille ja miettivät, että mikä tai kuka on mitäkin, ja onko se tai tuo ylipäänsä olemassa; mutta tämän eliittiveijarin he unohtivat kokonaan. Ehkä tämä tuleva nousukas oli vielä lastenvaunuissa kun Spinozan kaveri kivitettiin mikä-sen-nimi-nyt-oli -torilla. Spinoza katseli tapahtumia verhon raosta monadit tutisten ja Descartes yritti yhtä aikaa ajatella ja olla olemassa.

Mutta hei oikeesti, voiko tällaista liikkumatonta rahan liikuttajaa olla olemassa? Sehän tarkottaisi sitä, että minut olisi tuomittu velkavankeuteen ja pienipalkkaiseen, tylsään työhön, josta minut vapauttaa vain itsemurha. Ja näin ollen minulla ei olisi vapautta valita mitään, koska "Rahan Liikuttaja" olisi kaikkialla ja tekisi päätökset etukäteen minun, meidän puolestamme. Mutta eihän näin asiat ole. Minä olen varsin tyytyväinen elämääni ja siihen, että töitä ylipäänsä on. Eikä itsemurhakaan ihan joka päivä mielessä viivähdä. Ja siihenkin on lääkkeet: Viikonloppuna pää täyteen jne.

If you can't beat them, beat on your brat or join them! Pim! I'm invisible.

Jos musta mies syö mustaa makkaraa Tammelantorilla, onko se mustaa huumoria? Vai onko hän väärässä paikassa???

Mikä olisi poliittisesti korrekti termi mustalle huumorille? Entä pitäiskö Musta Pekka -kortit päivittää? Mitä pitäisi tehdä bändin Musta Paraati -nimelle, mikä on jo 80-luvun puolesta välistä asti loukannut aurinkoisemmista maista tulleita ihmisiä ja loukkaa nykyään (auringon?)kukkahattutätejä.

Ehdotan, että bändin nimi muutetaan aikaan sopivaksi ja vähemmän loukkaavaksi: Tumman-puhuva-ja-paikka-paikoin-kookkampi-kuin-valkoiset Paraati. Mistä tulikin mieleeni, (Freudilla vaihteeks näppinsä pelissä...) musta makkara on hyvää sellaisenaankin, mutta jotkut pitävät siitä myös puolukkahillon kera, no mut se on sit aikuiseen makuun. Liikkuvat Lapset olis muuten kanssa hyvä bändin nimi ja näinä aikoina yltiöpositiivinen ja kannustava, mutta se on jo käytössä.

Mutta sitten siihen suurimpaan probleemiin, Musta Pekka -kortteihin. Näinä tasavertaisuuden aikoina kaikille lapsille pitäisi jäädä käteen Musta Pekka. Ehdotankin, että korttipakkaan lisätään riittävästi Mustia Pekkoja, jottei kukaan lapsista jää ilman. Mutta jos peliä lähdetään päivittämään, tehdään se kunnolla saman tien. Pakkaan pitää luonnollisesti lisätä myös työttömien perhe, uusioperhe, kahden isän ja/tai kahden äidin perhe, yltiöhumanistien perhe(tod näk lapseton sellanen) ja tietenkin kapitalistien perhe. Kommarien perheen jättäisin kuitenkin pois, koska heillä on jo oma peli, venäläinen ruletti.

Mutta mutta, Musta Pekka -nimi on loukkaava, se pitää muuttaa. Ehkä olisi syytä neuvotella Reijo Mäen kanssa voisiko hänen lanseeraamaansa Yön Timoa käyttää tässä tarkoituksessa ja mitä se maksaisi. Yön Timo on sopivan neutraali nimi eikä varmasti loukkaa ketään. Reijo voisi muutenkin auttaa pakan päivityksessä, mutta minun pitäisi valvoa, ettei kaikista tulisi rikollisperheitä, heh.

Nämä Yön Timo -kortit olisivat tietenkin vain suomalainen versio pelistä. Muualla kortit ja säännöt olisivat toiset. Esimerkiksi Lähi-Idässä joissain maissa voisi olla räjähtäviä perheitä, itsensä tuleen sytyttäviä perheitä ja tietenkin tyttärensä kivittäviä perheitä. Heille Yön Timoa vastaisi kaiketi In Fidel. Ja siinä naapurimaassa (jolla muuten on monta em. pakalla pelaavaa naapurimaata) voisi olla siirtokuntaperheitä, paluumuuttajaperheitä, agenttiperheitä ja Jumalalle otollisia perheitä. Oikeastaan ne kaikki ovat Jumalalle otollisia perheitä. Ja tässä pakassa lapsilla käteen jää noin satavuotias germaanista syntyperää oleva vanhus. Nimetkää hänet itse, minä en osaa hepreaa.

Mielestäni meidän täällä Suomessa ei pitäisi ollenkaan pelata näillä korteilla, koska perheiden ammatit ovat outoja ja säännöt epäselviä; ei täällä perheet räjähtele... Meidän kotimaisessa pakassa on sentään humanistiperhe, joka pitää huolen, ettei muiden perheiden kesken tule riitaa ja jos tulee, niin (siis näin he keskivertoa fiksummat kertovat) ei se ainakaan Yön Timojen syytä ollut.

Sitten vielä Mustasta huumorista. Pitäiskö siitä kokonaan luopua? Minulle henkilökohtaisesti pelkkä rummun pärinä ei nosta hymyä huulille. Huumorissa pitää olla myös munaa, heh toistamiseen. Elikkäns, musta huumori jääköön. Ja jos se ei kelpaa, niin lukekaa satiiria, sitä kirjoitettiin ennen kun aivot keksittiin.