Nyt kun euro on tehnyt rahalle saman mitä cd teki musiikille, menee kansalla jahat sekasin. Jaahas, jaahans tai ehkäpä jahas. Jaahans, kohta on taas puhe parrasta, ihme touhua! Ja kohta on taas joulu ja sikojen sijaan säkkeihin on sullottu harha-askelmittareita ja syrjähyppynaruja. Mutta sitten hieman huhuja:
Niiden, siis huhujen mukaan Mishka-karhulla on sukujuuria Afganistanissa, tai ainakin oli. 1979 Mishka 2v. lähti sukuloimaan eteläiseen naapuriinsa ja länsijohtajat seurasivat tilannetta Helmut Balderisin jo sumeaksi käyneen visiirin läpi. Sinä vuonna joulu tuli afgaaneille pari päivää myöhässä ja pukki Prahasta.
Kymmenen vuotta vuorilla seikkailtuaan tuli Mishkalle koti-ikävä. Unikontuijottajan sameilla silmillään hän käänsi katseensa Moskovaan ja tarttui vodkapulloon, mikä olikin koituva hänen kohtalokseen. Hän oli tuolloin 12-vuotias, kelpo nalle, vielä.
Kotona Mishka huomasi, että kymmenen vuoden juhlinta lankesi maksuun ja gennadeista huolimatta hän joutui myymään hieman takamettää ja etupeltoa. Näin suuri ja mahtava... synnytti äiti-Venäjän. Ja pienen kapinan jälkeen hurrattiin trikolorille.
Mishka oli tuolloin jo alkoholisoitunut ja huhujen mukaan kapinan jälkeen hänet oli nähty Järvenpään sosiaalisairaalassa aivan eläinrauniona. Toiset väittivät nähneensä hänet steissillä pummaamassa ja jotkut sanoivat, että Mishka oli muuttanut Ruotsiin. Baltiaan hänellä ei ainakaan ollut asiaa, vaikka siellä holistilla olisikin ollut kissan päivät.
Mishkan jäljiltä Afganistanin asiat olivat siinä määrin sekaisin, että partaa vaihdettiin tiiviiseen tahtiin, ja pukkeja tuli ja meni. Kunnes 1998 joulu vihdoin lakkautettiin talibanien toimesta ja lahjoja saivat vain parrakkaat ihmset. Ja parrattomat, joita myös naisiksi kutsutaan, jäivät jurttaan sapelin ja tulisijan väliin. Ei ihme, että sitä maata on ollut mahdotonta valloittaa kokonaan.
Mutta miten Mishkan sittemmin kävi??? Venäjä, ei siis enää CCCP,sai uuden pienensuuren tsaarin, Putinin, joka takoi kaksi ensimmäistä Ceetä sorkkiinsa sopiviksi ja käveli Tsetseniaan. Hän siis seurasi Mishkan, tuon sympaattisen maskotin oikeudenmukasia jälkiä ja kipinä Suuresta ja Mahtavasta syttyi taas tuon ylpeän kansan silmiin. Tuo ahkera ja vähäosaisistaan huoltapitävä kansakunta on johtajansa ansainnut.
Niin, Mishka sai surmansa Moskovassa autopommi-iskussa nelisen vuotta sitten.
Isovelivenäläiset palsamoikaa Mishka!
"Niin kaunis oot, neito Moskovan,
siuta rakastan, siuta halajan...!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti